Diversiteettijohtaminen koronamaailmassa
Yksi vuosi työtä koronamaailmassa tuli tässä kuussa täyteen. Mitä korona on tarkoittanut monimuotoisuuden johtamiselle?
Kodit tulivat töihin
Ensimmäinen muutos kaikille, jotka etätyötä ovat pystyneet tekemään, on ollut työn pysyvä muutto koteihin. Työ siirtyi vuorokaudessa toimistoista keittiöihin, makuu- ja olohuoneisiin. Muutoksen myötä kollegoiden kotiarki on tullut monelle tutummaksi, kun ruudulla vilahtavat myös lapset ja koirat.
Monimuotoisuusjohtamisen näkökulmasta työn siirtyminen koteihin on nostanut työntekijöiden erilaisuudet uudella tavalla esiin. On tullut selväksi, etteivät kaikki tee työtä samoissa olosuhteissa. Joillain on hiljainen koti, työpiste kauniin taulun koristamana. Toisilla työtä tehdään lastenhuoneen pienellä pöydällä — taustana Lego-laatikot tai kuivumassa oleva pyykki. Joillain on aikaa työlle jopa enemmän kuin aiemmin, toisilla lastenhoitovastuut pilkkovat päiviä.
Intersektionalisuus ja datan tarve
Toinen tapa, jolla korona on nostanut eroja esiin on sairastuminen. Korona on osoittanut, että eroilla on merkitystä. Ensin uutisoitiin, että miehet sairastuvat naisia vakavammin. Epidemian jatkuessa eri etnisten ryhmien sairastumisluvut on eronneet toisistaan. Suomessa maahanmuuttajaväestössä on raportoitu korkeammista sairastumisluvuista, Ruotisissa ruotsinsuomalaiset ovat sairastuneet huomattavasti kantaruotsalaisia useammin ja USA:ssa tummaihoiset valkoihoisia useammin. Korona on osoittanut erojen intersektionaalisuuden käytännössä: sen kuinka esimerkiksi etnisyys, työ ja varallisuus yhdessä vaikuttavat alttiuteen sairastua.
Koronan vaikutuksia eri etnisiin ryhmiin on helpompi seurata maissa, joissa etnisyydestä pidetään tilastoja, kuten Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Nyt maissa, joissa etniseen dataan on perinteisesti suhtauduttu suurella varauksella, kuten universalismin ideaaleihin vannovassa Ranskassa, keskustelua on ryhdytty käymään. Pitäisikö dataa kuitenkin kerätä, jotta todellisuuden kuva olisi tarkempi ja vaikuttaminen tehokkaampaa?
Korona on siis nostanut esiin monimuotoisuusjohtajalle tutun teeman: datan merkityksen. Tarkka, parhaimmassa tapauksessa intersektionaalista analyysia mahdollistava data, on monimuotoisuusjohtamisessa tärkeä työkalu joka helpottaa toimenpiteiden suunnittelua ja seurantaa. Mutta sen kerääminen on useimmissa maissa, kuten meillä Suomessa, tarkoin säädeltyä.
Koronan vaikutukset tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen
Koronan myötä huoli jo saavutettujen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tavoitteiden rappeutumisesta on kasvanut. Suomessa esimerkiksi STM:n ja TEM:n julkaisun mukaan vammaisten ihmisten työllisyysaste nousi ennen koronaa, mutta nyt työllisyysaste on laskenut ja vammaisten henkilöiden kokema syrjintä ja epäasiallinen kohtelu on kärjistynyt. USA:ssa puhutaan tasa-arvon saralla jopa paluusta 50 vuotta taaksepäin. Siellä moni perhe on joutunut selviämään lastenhoidosta itse: koulut ja päiväkodit on pysyneet kiinni. Suurimman vastuun hoidosta ja etäkoulusta on kantaneet äidit ja naisten työllisyysaste on laskenut.
Siitä, miten kodin työt Suomessa heterovanhempien perheissä ajallisesti miesten ja naisten välillä jakautuvat, ei ole tuoretta tietoa. Ajankäyttötutkimus julkaistiin viimeksi kymmenen vuotta sitten, uutta tietoa saamme syksyllä 2022. Emme siis tarkkaan tiedä, miten ajankäytön kävi viime keväänä koti- ja hoivatöiden kasvaessa merkittävästi. Mothers In Business-verkosto teki kyselyn aiheeseen liittyen jäsenilleen. Kyselyyn vastasi yli 900 henkilöä, joista noin puolet kertoi päävastuun lasten hoivasta poikkeustilanteessa olevan jaettu puolison kanssa. Jäsenistä 36% ilmoitti päävastuun olevan itsellään ja 8% sen olevan puolisolla.
Naisten suurempi hoivavastuu voi näkyä uusilla tavoin etäarjessa. Boston Consulting Groupin teettämän selvityksen mukaan naiset esimerkiksi saattavat välttää pitämästä mikrofonia päällä etäpalavereissa jottei lähellä olevien lasten äänet kantaudu mukaan kokoukseen. Muille osallistujille ehkei edes haluta paljastaa lasten olemassaolosta. Tämän vaikutus työssä onnistumiselle ja uralla etenemiselle ei voi olla kuin negatiivinen, ja tasa-arvoisen työelämän saavuttamista hidastavaa.
Tärkeää olisi siis, että hoivavastuu jakautuisi tasaisemmin kodin eri etätoimistojen välille — keittiön ja makuuhuoneen-, jotta lapset keskeyttäisivät myös isien tapaamisia. Tämän toteutumisessa myös työnantajan rooli on keskeinen, kuten isyyttä johtajuusnäkökulmasta tutkinut Emilia Kangas tämän uutiskirjeen haastattelussa kuvaa. Työtä tällä saralla on vielä tehtävänä: viimeisimmässä tasa-arvobarometrissa suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei työpaikoilla kannusteta miehiä riittävästi pitämään lastenhoitovapaita. Kuinkakohan monessa organisaatiossa miehiltä kysyttiin viime keväänä, kuinka lastenhoito tulisi vaikuttamaan heidän arkeensa?
Työntekijöiden kodit ja perheet tulevat jatkossakin vaikuttamaan työhön, ja vain enenevissä määrin. Johtamisessa on tarkkaan pohdittava, kuinka työn ja muun elämän rajojen vetämistä tuetaan, ja kuinka työntekijöiden erot tässä huomioidaan. Vinkkejä ja inspiraatiota työn ja muun elämän johtamiseen saa uutiskirjeen kirjavinkin kirjasta.
Muutos on mahdollinen
Yhden asian korona kuitenkin on osoittanut yli muiden. Muutos on mahdollista. Jopa sellainen muutos, joka pistää lähes kaikki totutut käytännöt uusiksi. Samaa muutosvoimaa kun saisi monimuotoisuustyöhön!
Vuosi koronaa koettelee kaikkien jaksamista. Etätyöelämään liittyvään jaksamiseen ja kohtaamisten laatuun liittyen suosittelemme lukemaan Co-Humans yrityksen raportin inhimillisesti kestävästä työelämästä — ja tietenkin harjoittamaan myötätuntoa.
__________________________________________________________________
Maaliskuun Includia Reflects on Includia Leadershipin toimitusjohtaja Jonna Louvrierin käsialaa. Louvrierilla on yli 10 vuoden kokemus D&I-tutkimuksesta niin Suomessa, Ranskassa kuin USA:ssa.
