Korona, kotitoimisto ja perhe — Keskustelu työ-perhe suhteesta Emilia Kankaan kanssa
Koronan, kotitoimiston ja perheen kombinaatio on muuttanut monen perheellisen arkea kuluneen vuoden aikana ja tuonut työ-perhe suhteet uudella tavalla näkyville. Tapasimme Emilia Kankaan, jonka väitöskirja “Discourses of Fatherhood in Leadership and Organisations” käsittelee miesten työ-perhe suhdetta johtamisen ja organisaatioiden näkökulmasta. Kangas valaisi taustoja tutkimuksensa takaa, aiheen kehittymistä pandemiatilanteen aikana sekä jakoi konkreetteja tapoja edistää tasapuolista vanhemmuutta.
R.S: Tutkimuksessasi havaitsit, että organisaatioissa isyys nähdään usein toissijaisena vanhemmuutena päävastuun ollessa äidillä. Millaiset esteet erityisesti johtavat eriarvoisen työ-perhe suhteen kehittymiseen?
E.K: Yksi keskeinen este liittyy yhteiskunnan vakiintuneisiin sosiaalisiin rooleihin, je ne näkyvät edelleen yksilöissä ja organisaatiotasolla. Esimerkiksi perhevapaiden kohdalla naisten odotetaan pitävän pidemmät vapaat. Tämä vahvistaa kuvaa siitä, että heillä on miehiä suurempi vastuu työn ja perheen yhdistämisestä. Niin kauan kun perinteinen maskuliininen johtamiskulttuuri on esillä organisaatioissa työ nähdään kaiken muun ylittävänä ykkösprioriteettina. Se ei kannusta ketään, etenkään miehiä, kehittämään työ-perhe suhdettaan.
R.S: Millaisia neuvoja antaisit D&I-alan ammattilaiselle, joka haluaa edistää tasa-arvoista vanhemmuutta suhteessa työhön?
E.K: On paljon mitä voi tehdä. Aivan ensiksi organisaatioissa kannattaa pysähtyä miettimään, kuinka heidän toiminnassaan johdetaan ihmisten työ- muu elämä suhdetta. Tämän jälkeen tulisi pohtia, kuinka tämä näkyy sekä muodollisissa että epämuodollisissa käytönnöissä, ja onko työn ja perheen yhdistämiseen liittyviin tilanteisiin luotu ohjeistusta. Kannattaa varmistaa, etteivät käytännöt ole sukupuolittuneita ja esimerkiksi katsoa, ketkä organisaatiossa käyttävät perhevapaita, ja korostaa, että niiden hyödyntäminen on kaikille mahdollista.
On myös tärkeää kiinnittää huomiota johtamiskulttuuriin ja pohtia, millaisia työntekijöitä organisaation johtamistyyli suosii. Palkitsemisen avulla luodaan malli ideaalista työntekijästä, siksi on tärkeää pohtia mistä palkitaan. Palkitaanko esimerkiksi siitä, että on vuorokauden ympäri käytettävissä, vai siitä, että ihmisellä on hyvä tasapaino työn ja muun elämän välillä? Ylipäätään on tärkeää miettiä laajemmin vastuullista johtamista, sillä se on selkeästi kytköksissä työ-perhesuhteen edistämiseen.
R.S: Uskotko vallitsevan pandemiatilanteen vaikuttavan vanhemmuuden kehittymiseen?
E.K: Pandemian ansiosta työ-perhe suhteesta on tullut näkyvämpää. Kodin sulkeminen työn ulkopuolelle on ajoittain mahdotonta ihmisten tehdessä töitä etänä, sukupuolesta riippumatta. Se, että perhe on tullut melkein pakosta esille työelämässä etätyön vuoksi, ja että myös miehillä voi olla kotona perhe tai kokouksia keskeyttävä lapsi, on terve huomio työelämälle. Toinen positiivinen asia on huomio siitä, kuinka hyvin asiantuntijatyötä pystyy tekemään etänä. Tämä laajentaa tulevaisuudessakin mahdollisuuksia joustavaan työskentelyyn.
R.S: Törmäsitkö tutkimusta tehdessä johonkin asiaan tai havaintoon, joka yllätti sinut erityisesti?
E.K: Aiheesta puhuessa olen päässyt tilanteisiin, joissa turvallisen ilmapiirin ansiosta useat miehet ovat avautuneet siitä, kuinka vaikeaa heidän on ottaa perhe esiin työpaikoilla. Keskustelut siitä, kuinka toissijaisena miehen vanhemmuuden rooli työelämässä yhä nähdään yllättää edelleen. Usein pelätään sitä, miten miehen rooli vanhempana vaikuttaa työuraan ja kuinka uskottavalta hoivaava henkilö näyttää, uhkaako se miehisyyttä ja menestystä. Tällaiset keskustelut pysäyttävät miettimään meidän työntekijäkuvaa.
R.S: Millaista kehitystä toivot näkeväsi työ-perhesuhteiden kehityksessä sekä siihen vaikuttavissa johtamis- ja organisaatiotavoissa tulevina vuosina?
E.K: Se, kuinka paljon keskustelu asian ympärillä on lisääntynyt ilahduttaa paljon. Olen huomannut, että aiheen ympärillä tehtävässä työssä on vielä alueellisia eroja. Olisi hienoa, että vastuullisesta johtamisesta ja miesten roolin muutoksesta työ-perhe keskustelussa puhuttaisiin kaikkialla Suomessa. Sen lisäksi toivoisin, että isojen korporaatioiden lisäksi myös pienemmät yritykset saisivat lisää kimmoketta lähteä laajemmin vastuullisuustyöhön. Volyymista huolimatta voimme kaikki tehdä töitä vastuullisuuden eteen.
__________________________________________________________________
Emilia Kankaan haastattelijana toimi Includia Leadershipin uusi D&I -harjoittelija Rilla Saukkonen. Rillan esittelyn voit lukea Includia Leadershipin LinkedIn sivulta.
